Kori oli suht kevyt, kun kyse oli enää puhtaasti korista ja etuakselista. Miesvoimin siirtyi:
Kotimatkalla ilta jo pimeni, mutta kuiva sää onneksi jatkui vielä hetken...
Nyt saakin jo sataa ja tuiskuttaa, Sunbird on taas tallissa:
Tarkoitus on vielä tänä kesänä alkaa hiomaan tuota koria peltipuhtaaksi ja käydä hitsaus-saumat uudelleen läpi.
]]>
Kori oli suht kevyt, kun kyse oli enää puhtaasti korista ja etuakselista. Miesvoimin siirtyi:
Kotimatkalla ilta jo pimeni, mutta kuiva sää onneksi jatkui vielä hetken...
Nyt saakin jo sataa ja tuiskuttaa, Sunbird on taas tallissa:
Eilen sitten vihdoin viimein saatiin loputkin Aurinkolinnun osat talliin. Kuusi kertaa kaikkiaan käytiin kärryn kanssa hakemassa osia, mielummin pieniä kuormia ja osat ehjinä kun ahnehtien ja tavaroita rikkoen, etenkin kun tuo siirtomatkakaan ei ollut tuon pidempi. Nyt sitten odotellaan sopivan kuivaa päivää että korin siirto onnistuisi. Ei haluta lisätöitä tiesuolan tai kosteuden aiheuttamasta ruosteesta.
Auto hyllyssä, täyteen se hyllytettykkin talli tulee..
2,5 litrainen voimapesä! :-)
penkit juuri tulleina....ja alla sijoiteltuna talliin..
Sen verran itsestäni että olen 40v äijä ja jenkkiautojen kanssa pyörinyt pikkupojasta asti. Tämä projekti on kuitenkin eka kahdella muotoa. Ensimmäinen GM-tuote sekä ensimmäinen auto jonka historia vaatii projektin loppuunsaattamisen..en tässä ala selvittelemään historiaa tarkemmin mutta pikkuPontso on ollut tärkeä yhteinen harrastus eräille herroille vuosia sitten..
]]>
Perjantai-iltana oli aikaa romanttiselle illalliselle koska lapset olivat yökylässä tahoillaan, no autoharrastajien romanttinen illallinen nautittiin tietenkin autotallissa!
]]>
Toisena päivänä jatketaan vielä nyt tyhjänä oleva kolonen, kunhan varaston puolelle vaihdetaan nykyisen 80 senttiä leveiden hyllyjen tilalle metriset... ne pidemmät kun oli sittenkin liian pitkät tuohon väliin. No yhden illan homma sekin vaihto (kun ei se varaston hyllykään ihan tyhjänä ole :)).
Etulokasuojatkin löysivät paikkansa seinältä:
upeat vanteet: 
ja suurin ikinäkoskaan näkemäni virranjakaja (mittakaavan takia sähköteippirulla):
Edelleen kaikki osat on kunnostettuja ja huolella pakattuja... kuin odottaen sitä hetkeä, jolloin joku kunnostuksen aloittaa. Konepellin koko vaan oli meille kinkkinen, koska se oli noin 4 cm leveämpi, kuin meidän kärry kuomun kanssa, eli se on haettava jonain sellaisena päivänä, kun kuomua ei tarvita. Seuraavalla noutokerralla tuodaan varmaan loput sisustan osat (nahkaiset penkit yms.) ja moottori. Jos pakkasta ja yleensä kuivaa riittää, tuodaan myös koko kori.
Seuraavaksi kasataan talliin hyllykköä, jotta osat saadaan asianmukaiseen järjestykseen ja talliin taas tilaa. Mukavaa on ollut myös lueskella ilmeisesti auton purkamisen aikaisia lehtiä...
